Ruotsi

Kuinka varaat lautan maasta Ruotsi maahan Viro

Maan Ruotsi ja Viro välillä on 2 lauttareittiä, yhteensä 15 lauttavuoroa viikossa. Tallink Silja operoi 1 reitti, Tukholma - Tallinna joka kulkee 7 kertaa viikoittain. DFDS Seaways operoi 1 reitti, Kapellskär - Paldiski joka kulkee 7 kertaa viikoittain. St Peter Line operoi 1 reitti, Tukholma - Tallinna joka kulkee Kerran viikoittain.
Koska ylitysten määrä ja kesto vaihtelevat joillain reiteillä, suosittelemme teitä etsimään ylityksiä hakukoneellamme maasta Ruotsi maahan Viro saadaksesi ajankohtaista tietoa.

Ruotsi Viro lauttakartta

Click for map

Ruotsi - Viro lautat

Tietoa maasta Ruotsi:

Ruotsi on saavuttanut kadehdittavan elintason sekoituksellaan korkean teknologian kapitalismia ja kattavia sosiaalietuuksia. Maalla on moderni jakeluverkko, erinomainen sisäinen ja ulkoinen viestintä sekä koulutettu työvoima.

Vaikka Ruotsi oli 1600-luvulla sotilasmahti, ei se ole ollut sodassa kahteen vuosisataan. Maan onnistui säilyttää puolueettomuutensa molemmissa maailmansodissa.
Ruotsi on suuri maantieteellisesti vaihteleva maa, jonka yksi parhaista puolista on sen tilantuntu. Tiuhaan asutetun etelän ulkopuolella ei ole tavatonta matkata näkemättä ristin sielua. Länsirannikolla sijaitsee joukko historiallisia satamia – Göteborg, Helsingborg ja Malmö, mistä on nykyään siltayhteys Kööpenhaminaan.
Maan suurin vetonaula on Tukholma. Pääkaupungista löytyy maan aktiivisin kulttuuri- ja yöelämä, mahtavalla arkkitehtuurilla varustettuja saaria sekä hienoja museoita.
Keski- ja Pohjois-Ruotsi ovat matkaesitteiden maita: suuria metsiä, ehtymätön määrä – noin 96,000 – järviä ja Euroopan parhaita erämaavaelluksia. Etelään pääsee kahta junareittiä. Itäinen Pohjanlahden rannikkoa viistävä reitti ohittaa vanhoja puukaupunkea, uusia suunniteltuja kaupunkea sekä laivasatamia, joista on yhteys Suomeen. Sisämaassa Inlandsbanan järviseutuja ja vuoria lävistävät junat hätistävät mennessään porot raiteilta.

Tietoa maasta Viro:

Viron muutos ankeasta Neuvostoliiton etuvartiosta elinvoimaiseksi valtioksi ja Baltian vakaimmaksi taloudeksi vain kymmenessä vuodessa itsenäisyysjulistuksensa jälkeen on merkki virolaisten peräänantamattomuudesta. Saavutus on vieläkin merkittävämpi otettaessa huomioon, että virolaiset ovat viimeisen 800 vuoden aikana hallineet maataan vain noin neljänkymmenen vuoden ajan. Virolaisilla on ollut epäonni olla suurten ja sotaisten naapurien ympäröimä. Ensimmäisenä Viron valloittivat tanskalaiset 1200-luvun alussa, heitä seurasivat saksalaiset ristiretkeläiset, ruotsalaiset ja venäläiset. 1800-luvun puolivälin kansallisena heräämisenä tunnetun kielellisen ja kulttuurisen elvyttämisen sekä Saksan ja keisarillisen Venäjän sortumisen seurauksena Viron onnistui napata itsenäisyytensä vuona 1918.
Neuvostoliitto katkaisi pikaisen maailmansotien välisen vapauden vuonna 1940 ja Viro katosi jälleen kartalta.
Kun Viro taas astui esiin Neuvostoliiton varjosta vuonna 1991, noin neljäkymmentä prosenttia sen väestöstä oli venäläisiä, joita oli kannustettu muuttamaan maahan neuvostoaikana.