Maiden Ruotsi ja Latvia välillä on tällä hetkellä 1 lauttareitti, jota operoi 1 lauttayhtiö – Stena Line. NynäshamnVentspils lauttaa operoidaan viikoittain ja matkan kesto on vähintään 8 tunti 30 minuutti.
Vaikka päivitämme sivustomme tietoja säännöllisesti, toisinaan ylitysten aikataulut voivat muuttua yllättäen, joten suosittelemme että pyydätte ajankohtaista hintatarjousta lautalle maasta Ruotsi maahan Latvia satamien Nynäshamn ja Ventspils välillä.
Ruotsi on saavuttanut kadehdittavan elintason sekoittamalla korkean teknologian kapitalismin kattavilla sosiaalietuuksilla. Maalla on moderni jakeluverkko, erinomainen sisäinen ja ulkoinen viestintä sekä koulutettua työvoimaa.
Vaikka Ruotsi oli 1600-luvulla sotilasmahti, se ei ole ollut sodassa kahteen vuosisataan. Maan onnistui säilyttää puolueettomuutensa molemmissa maailmansodissa.
Ruotsi on suuri maantieteellisesti vaihteleva maa, jonka yksi parhaista puolista on sen tilantuntu. Tiuhaan asutetun eteläosan ulkopuolella ei ole harvinaista matkata näkemättä ristin sielua. Länsirannikolla sijaitsee joukko historiallisia satamia – Göteborg, Helsingborg ja Malmö, mistä on nykyään siltayhteys Kööpenhaminaan.
Maan suurin vetonaula on Tukholma. Pääkaupungista löytyy maan aktiivisin kulttuuri- ja yöelämä, mahtavalla arkkitehtuurilla varustettuja saaria sekä hienoja museoita.
Keski- ja Pohjois-Ruotsi ovat matkaesitteiden maita: suuria metsiä, ehtymätön määrä – noin 96,000 – järviä ja Euroopan parhaita erämaavaellukspaikkoja. Etelään pääsee kahta junareittiä. Itäinen Pohjanlahden rannikkoa viistävällä reittillä on vanhoja puutalokaupunkea, uusia suunniteltuja kaupunkea sekä laivasatamia, joista on yhteys Suomeen. Sisämaassa Inlandsbanan järviseutuja ja vuoria lävistävät junat hätistävät mennessään porot raiteilta.
Naapurinsa Viron tapaan Latvian historia koostuu enimmäkseen lukuisista miehityksistä. 1200-luvun alussa alueen alkuperäiset asukkaat, baltit, kukistuivat saksalaisten ristiretkeilijöiden alle. He tappoivat ja orjuuttivat baltteja kristinuskoon käännyttämisen varjolla. Saksalaiset hallitsivat edelleen sekä maata että kauppaa vaikka poliittinen valta siirtyikin Puola-Liettualle ja myöhemmin Ruotsille, ja lopulta Venäjälle. 1800-luvun toisen puoliskon aikana latvialaiset alkoivat rakentaa identitettiään uusiksi ja saavuttivat itsenäisyytensä lyötyään Viron avulla sekä Saksan että Venäjän vuosien 1918-1920 sodassa. Kovalla työllä saavutettu itsenäisyys päättyi Neuvostoliiton aluevaltaukseen vuonna 1940. 1980-luvun loppupuolella olot Neuvostoliitossa helpottuivat, jonka seurauksena autonomian vaatimukset muuttuivat suoranaisiksi itsenäisyysvaatimuksiksi. Vuonna 1991 Gorbatšovin päänmenoksi suunnitellun vallankaappauksen epäonnistuttua Moskovassa Latvia julistautui itsenäiseksi toisen kerran.
Nykyään Latvia keskittyy siirtämään talouden yksityisiin käsiin ja korjaamaan neuvostoajan pysähtyneisyyden ja laiminlyönnin jälkiä. Ympäristövahinkojen lisäksi neuvostovalta jätti Latviaan perinnöksi 30:n prosentin venäläisvähemmistön.