Ruotsi

Kuinka varaat lautan maasta Ruotsi maahan Liettua

Maan Ruotsi ja Liettua välillä on 2 lauttareittiä, yhteensä 12 lauttavuoroa viikossa. TT Line operoi 1 reitti, Trelleborg - Klaipeda joka kulkee 5 kertaa viikoittain. DFDS Seaways operoi 1 reitti, Karlshamn - Klaipeda joka kulkee 7 kertaa viikoittain.
Koska ylitysten määrä ja kesto vaihtelevat joillain reiteillä, suosittelemme etsimään ylityksiä maasta Ruotsi maahan Liettua hakukoneellamme, jotta saat ajankohtaista tietoa.

Ruotsi Liettua lauttakartta

Klikkaa karttaa

Ruotsi - Liettua lautat

Tietoa maasta Ruotsi:

Ruotsi on saavuttanut kadehdittavan elintason sekoittamalla korkean teknologian kapitalismin kattavilla sosiaalietuuksilla. Maalla on moderni jakeluverkko, erinomainen sisäinen ja ulkoinen viestintä sekä koulutettua työvoimaa.

Vaikka Ruotsi oli 1600-luvulla sotilasmahti, se ei ole ollut sodassa kahteen vuosisataan. Maan onnistui säilyttää puolueettomuutensa molemmissa maailmansodissa.
Ruotsi on suuri maantieteellisesti vaihteleva maa, jonka yksi parhaista puolista on sen tilantuntu. Tiuhaan asutetun eteläosan ulkopuolella ei ole harvinaista matkata näkemättä ristin sielua. Länsirannikolla sijaitsee joukko historiallisia satamia – Göteborg, Helsingborg ja Malmö, mistä on nykyään siltayhteys Kööpenhaminaan.
Maan suurin vetonaula on Tukholma. Pääkaupungista löytyy maan aktiivisin kulttuuri- ja yöelämä, mahtavalla arkkitehtuurilla varustettuja saaria sekä hienoja museoita.
Keski- ja Pohjois-Ruotsi ovat matkaesitteiden maita: suuria metsiä, ehtymätön määrä – noin 96,000 – järviä ja Euroopan parhaita erämaavaellukspaikkoja. Etelään pääsee kahta junareittiä. Itäinen Pohjanlahden rannikkoa viistävällä reittillä on vanhoja puutalokaupunkea, uusia suunniteltuja kaupunkea sekä laivasatamia, joista on yhteys Suomeen. Sisämaassa Inlandsbanan järviseutuja ja vuoria lävistävät junat hätistävät mennessään porot raiteilta.

Tietoa maasta Liettua:

Baltialaisista naapureistaan poiketen Liettuan historiasta löytyy itsenäisyyden aika. Karkotettuaan saksalaisen kalparitariston Šiauliaissa 1236 liettualaiset elivät yhtenäisessä valtakunnassa suuriruhtinas Gediminaksen alaisina. 1569 Lublinin sopimuksella perustettiin Puola-Liettua, joka saavutti huippunsa kuningas Stefan Batoryn alaisuudessa. Vuosien 1700-21 suuri pohjan sota, jossa Puola-Liettua, Venäjä ja Ruotsi kamppailivat balttien herruudesta, jätti maan raunioiksi ja 1700-luvun loppuun mennessä suurin osa Liettuasta oli joutunut venäläisten käsiin. Vuosien 1830 ja 1863 kansannousut ennustivat kansallismielisyyden nousua ja Venäjän hajoaminen ensimmäisessä maailmansodassa mahdollisti Liettuan itsenäisyyden palauttamisen. Heinäkuussa 1940 Neuvostoliitto kuitenkin valloitti maan.
Kun Moskova lopulta hellitti tiukkaa linjaansa 1980-luvun lopussa, kasvavat autonomian vaatimukset johtivat itsenäisyysjulistukseen maaliskuun 11. 1990 – kauan ennen muita Baltian maita. Pitkittynyt pattitilanne kärjistyi tammikuun 11. 1991, kun neuvostojoukot tappoivat 14 siviiliä valloittaessaan Vilnan televisiotornin, mutta Gorbatšovin vastaisen vallankaappauksen kariuduttua elokuussa 1991, maailma, hajoava Neuvostoliitto perässään, tunnusti Liettuan itsenäisyyden.